Tieteellinen tutkimus osoittaa, että sikojen ruokakuppit joissa juoma ja ruoka on selkeästi erotettu toisistaan, antavat selvästi paremman rehunhyötysuhteen kuin niin sanotut sekoitusruokintakaukalot. Lisäksi oikea ja tarkka säätö sekä ruokintakaukalon roiskesuojat ovat erittäin tärkeitä sioille. Lähes kaikissa porsaiden ja lihasikojen ruokintakaukalossamme on roiskesuojat. Valitettavasti käytännössä näemme edelleen paljon sikojen ruokintakaukaloita, joissa ei ole lainkaan roiskesuojaa, vaikka se on erittäin tärkeää. Kiinnittäkää tähän asiaan erityistä huomiota ostaessanne sianruokintakaukaloa: tarkistakaa, onko kaukalossa ylipäätään roiskesuojaa ja millainen sen rakenne on.
Erinomainen artikkeli Varkens-ammattilehdessä ruokintakaukaloiden merkityksestä
Marraskuussa 2023 John Lamers erikoislehdestä Varkens kirjoitti erinomaisen artikkelin VarkensAcademiessa järjestetyn tapaamistilaisuuden johdosta, jossa tutkija Sander Palmans Belgian maatalouden tutkimus- ja koulutuskeskusesta piti esitelmän. Voit lukea tämän artikkelin täällä Jos haluatte lukea lisää, suosittelemme, että tutustutte huolellisesti tähän sianrehua käsittelevään artikkeliin. Tutkimus osoittaa, että investoiminen uuteen ja laadukkaaseen sianruokakuppiin voi tuoda valtavia säästöjä ja että hyvä sianruokakuppi maksaa itsensä takaisin helposti jo yhden vuoden kuluessa.
Pieni päivittäinen rehuhävikki tulee siankasvattajalle nopeasti kalliiksi
Lähde: John Lamers, Vakblad Varkens -lehti
50 grammaa rehuhukkaa sikaa kohden päivässä on sikatiloilla tavallista. Ja määrä voi hyvinkin olla vielä suurempi, kuten tutkija Sander Palmans on mittausten perusteella todennut. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta se tarkoittaa vuosittain kokonaisen rehukuljetusauton verran rehua menemään hukkaan.
Maatalouden tutkimus- ja koulutuskeskus Proef- en Vormingscentrum voor de Landbouwin tutkija Palmans antoi 24. marraskuuta Rumbekessa, Belgiassa, järjestetyssä VarkensAcademie-tapahtumassa vinkkejä rehun ja veden tuhlauksen vähentämiseksi.
Palataan vielä hetkeksi siihen 50 grammaan rehuhukkaa päivässä. Se tarkoittaa 17 kiloa vuodessa yhtä lihasikaa kohti, kun täyttöaika on 340 päivää. Kun paikkoja on kaksituhatta, se tarkoittaa 34 000 kiloa rehua mennyttä. Palmans: ”Se maksaa sinulle rahaa kahdesti: rehun ostosta ja ylimääräisestä lannan poisviemisestä.”
Palmansin mielestä rehuhukkaa ei ole kovin vaikea torjua, kun vain tarkkailee tilannetta huolellisesti päivittäisellä kiertueella navetassa. ”Rehukaukalossa saa hyvinkin olla hieman rehua jäljellä, mutta ei enempää. Jos kaukalon pohjalla on rehu kerroksena, on varmaa, että rehuhukkaa on paljon.”
Mieluummin tuoretta ruokaa
Ruokintakaukalon ympärille asennettu suljettu levy ei ole järkevää rehuhukkaa ajatellen. ”Siankasvattajat olettavat usein, että tänne pudonnut rehu syödään kuitenkin”, Palmans sanoo. ”Se ei pidä paikkaansa. Tähän rehuun sekoittuu aina jonkin verran lantaa tai virtsaa, ja silloin siat jättävät sen syömättä. Ne voivat nimittäin valita myös ruokakaukalossa olevan tuoreen rehun. Mitä te itse tekisitte?”
Ruokakipon vuotamisen estämiseksi on tärkeää, että ruokakippo on säädetty oikein. Eräässä tutkimuksessa verrattiin tämän vuoksi ruokakipon pohjassa olevia 9, 14 ja 24 millimetrin rakoja. Ruokakipossa oli 3 millimetrin paksuisia pellettirehupaloja.
9 millimetrin rako vaikuttaa liian pieneltä. Sioilla on silloin liian paljon vaivaa päästä ruokaan käsiksi. ”Ne eivät enää pysty tyydyttämään tarpeidensa viimeistäkin osaa ja alkavat hillitä kasvuaan”, Palmans selittää. ”Kokeessa kasvu laski tämän vuoksi 852 grammasta 807 grammaan päivässä. Rehunkäyttötehokkuus kyllä parani 2,38:sta 2,44:ään, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.”
Parempi rehun hyötysuhde
Suuren raon kohdalla kasvu oli hieman hitaampaa, 839 grammaa verrattuna 852 grammaan, vaikka siat kuluttivatkin koko jakson aikana 30 grammaa enemmän rehua. Tämän vuoksi rehunhyötysuhde oli 2,46, kun ruokintakaukalon pohjassa oli leveä rako, verrattuna 2,38:aan normaalileveydellä. Kun rehun hinta on 250 euroa tonnilta, tämä maksaa siankasvattajalle 1,80 euroa toimitettua sikaa kohti.
Vieroitetuilla porsailla tehtiin sama tutkimus, jossa käytettiin 14, 19 ja 33 millimetrin raoleveyksiä. 14 ja 19 millimetrin raoleveyksien välillä ei ollut eroa kasvussa eikä rehunhyötysuhteessa. Leveän raon kohdalla tilanne oli kuitenkin toinen. Rehunkäyttötehokkuus nousi tässä tapauksessa 1,46:sta 1,55:een. Tämä 9 pisteen ero maksaa 350 euroa tonnilta rehua käytettäessä 49 senttiä porsasta kohti.
Ruokakuppi on säädettävä oikein
Rehun hävikkiä voidaan siis varmasti vähentää oikein säädetyllä ruokintakaukalolla. Palmans ei suosittele porsaiden ruokintakaukalon säätämistä liian väljäksi ensimmäisinä päivinä, jotta ne ”oppisivat syömään”. ”Porsailla on runsaasti aikaa syödä, ja liikaa rehua kaukalossa johtaa vain suurempaan hävikkiin ja huonompaan rehunhyötysuhteeseen.”
Ylimääräisen rehun tai vedellä sekoitetun rehun antaminen vastasyntyneille porsaille ei yllättäen vaikuttanut myönteisesti kasvuun eikä rehun hyötysuhteeseen. ”Teemme niin tavallaan vaistomaisesti, ja ehkä se onkin hyvä asia, mutta tutkimuksessa emme pystyneet osoittamaan siitä hyötyä”, tutkija toteaa. ”Tietenkin on kuitenkin huolehdittava siitä, että ruokailupaikkoja on riittävästi. Tutkimuksessa käytimme yhdistelmäkaukaloa, jossa oli kolme ruokailupaikkaa 10 porsaalle.”
Liian suuri vedenpoisto
Sose- tai yhdistelmäsäiliöissä ei saisi olla vesikerrosta. Se aiheuttaa paitsi veden myös rehun hukkaa. Veden hukka voi johtua liian suuresta nippelin virtaamasta ja liian korkeasta vedenpaineesta. Käytännön tutkimuksissa veden virtaamaksi mitattiin 0,4–9 litraa minuutissa, ja monissa tiloissa virtaama oli 3–4 litraa minuutissa.
Lihasika voi juoda 1–2 litraa minuutissa, porsas vain 250 millilitraa. Jos nippelistä virtaa enemmän vettä, on vaarana, että vettä menee hukkaan. Siksi koetilalla lihasikojen juomamääräksi on asetettu 0,5–1 litraa.
Myös putkessa voi olla liian korkea paine. Jos vesi tämän vuoksi roiskuu suuhun, se voi johtaa veden tuhlaukseen tai siihen, että siat eivät juo kunnolla.
Veden laatu voisi olla parempi
Toinen juomaveteen liittyvä huomioitava seikka on veden laatu. Eräässä tutkimuksessa 24 sikatilasta 27:stä piti veden laatua hyvänä. Vain 12:lla näistä 27 tilasta vedessä ei ollut lainkaan tai oli vain vähän saostumia, ja putken päässä tämä oli tilanne vain 5:llä 27:stä.
Vedenlaadun tutkimus osoitti, että erityisesti koliformit esiintyvät säännöllisesti. Lähteellä 13 yritystä ylitti tavoitearvon. Sama tilanne oli myös putkilinjan päätepisteessä. Lisäksi viidessä yrityksessä fekaalisen E. colin pitoisuus oli liian korkea ja kahdeksassa enterokokkien pitoisuus.
